Lukija kysyy: "Kuinka huonosti asiat voi mennä?"
Neiti Nega vastaa: "Ihan saatanan huonosti."
Ensinnäkin isä on maannut sairaalassa kaksi viikkoa. Terveyskeskuksen päivystyksestä kotiin ja kotoa lääkärille terveyskeskukseen, lääkäriltä sairaalaan päivystykseen, sairaalan päivystyksestä suoraan osastolle, osastolta operoitavaksi, operoinnista heräämöön - heräämöstä teholle. Sairaala ei jumalauta ilmoita, että isä on joutunut teholle hengityskoneeseen. Voi jumalauta että pisti vihaksi. Siellä me typeränä pyöritään ympäri sairaalaa äitini kanssa ja kummastellaan, että millähän osastolla isä on. Isän puhelinkin on kiinni."Teho 2", virkailija vastaa äidin kysymykseen isän sijainnista. Siellä se isä on: hengityskoneessa. Hoitaja sentään tajusi perkele vieköön kysyä, tiedämmekö me, missä kunnossa isä on. Ettei tule yllätyksenä hänen tilansa.
Eikä siellä perkeleen sairaalassa kukaan hoitaja tiedä mistään mitään. Kun kysytään, milloin voimme tavata lääkärin, hoitaja ei tiedä tai antaa ajan, joka ei sitten kuitenkaan pidä paikkaansa. "Lääkäri kävikin tänään jo aiemmin". Just. No, pyysimme lääkäriä soittamaan. Vaikka hoitaja kirjoitti lääkärille lapun isän kansion päälle, ei kuulunut soittoa vielä seuraavanakaan päivänä.
Eikä ne viitsi ilmoittaa sittenkään, kun isää siirretään teholta toiselle jo neljättä kertaa! Vaikka tarkistimme, että äitini numero löytyy isän kansiosta ja koneelta! On se kummaa hommaa perkele.
Sanomattakin on selvää, että työttömyysrahat lakkaa tulemasta, kun isä makaa lähes tiedottomassa tilassa sairaalassa. Mutta laskuja sen sijaan tulee ovista ja ikkunoista. Eikä niiden perijöillä ole tasan tarkkaan yhtään inhimillisyyttä sen suhteen, että maksut saattavat hieman myöhästyä.
Siinä missä vanhempieni luokse sataa laskuja - niin niitä tulee jumalauta tännekin. Pomolle pitää joka kerta sanoa ei, kun hän tarjoaa lisätunteja. En nimittäin voi enää tienata paljoakaan (elän minimaalisilla tuloilla loppuvuoden), koska muuten Kelalta tulee ikäviä kirjeitä jatkossa ja tällöin joudun maksamaan _lisää_ tukia takaisin. Eikä helvetti sentään tässä maassa saa tehdä rauhassa töitä ja opiskella yhtä aikaa, ilman että Kela alkaa vittuilla! Otin aiemmin siis jo lainaa maksaakseni Kelalle tukia takaisin. Eikö kuullosta mukavalta.. Jep.
Ei siinä jos Kela änkyröi... Niin tekee nyt naapurit sekä poliisi! Voi jumalauta! Kaikki paska kerääntyy yhteen pilveen ja sataa kerralla alas niin että paskan ropina käy! Oma autoni on ollut huollettavana ja lainasin äitini autoa. Eiköhän siihen ilmesty puskuriin vihreän auton kolhaisema naarmu. Juuri huollettuun ja maalattuun puskuriin. Huomasin sitten, että naapurin auto on sattumoisin vastapäisessä ruudussa ja kappas, on väriltään vihreä. Eikä siinä vielä kaikki: naapurin autossa on kolhu samalla korkeudella kuin äitini autossa. Voi vitun naapurit, ajattelin.
Ne naapurit on sitten semmosia perkeleen kusipäitä, että niitä ei katsele kukaan. Perse punasena huutavat penikoilleen päivät pitkät ja riehuvat kuulemma viereisen paskalähiön kauppakeskuksessa. Äitini tuli käymään parkkipaikallani ja päätimme kysyä naapureilta, onko heillä sattunut pieni vahinko. Ei kuulemma ollut. Lähtivät samantien paikalta 2min kuluttua autolla pois. "Palataan tähän myöhemmin", naapuri tiuskaisi tylyyn sävyyn ja äitini huusi perään että poliisien kanssa kyllä. Heillä oli kuulemma lääkäriin kiire. Jälkeenpäin syyttivät, että meidän täytyy maksaa heidän lääkärimaksut 79€, koska me VIIVYTIMME heitä, eivätkä he ehtineet ajoissa vastaanotolle! Jumalauta kahdesta minuutistako se oli kiinni! Haistakoot paska!
Yritin tehdä asiasta rikosilmoitusta. Ja paskan vitut. Poliisi ei ottanut sitä vastaan. "Ne ovat naapureita, niin voitte yrittää neuvotella. Mallailkaa niitä naarmuja toisiinsa ja jos ne täsmää niin ei siinä pitäisi olla mitään sanottavaa sitten." Uusi yritys naapurien kanssa keskustelemalla ei tuottanut yhtään sen parempaa tulosta kuin edellinen. Autoa ei omistakaan naapurini, vaan hänen äitinsä. Eikä kukaan edes myönnä koskaan ajaneensa autolla. Eikä sillä mitään koskaan ole kolhittu vaikka etuovikin on puskurin lisäksi tuhannen rutussa. Ja vielä pankin auto. Hohhoijaa.
Yritimme uudestaan tehdä rikosilmoitusta parin päivän kuluttua. Paskat. "Emme voi tehdä ilmoitusta tästä, jos teillä ei ole rangaistusvaatimuksia. Ei riitä että tahdotte autonne puskurin huollettavan heidän vakuutuksistaan." Teki mieli huutaa sille toimistopoliisille, että perkele, kelle tämä asia sitten kuuluu jumalauta vieköön, jos ei poliisin tutkittavaksi. Luulin, että poliisi voisi edes käydä KYSYMÄSSÄ asiasta naapuriltani, kun kerta eivät meitä usko. Entä maalinäyte? Ei tule kysymykseenkään, sillä sellaiset testit maksaa hunajaa ja lopulta tulos olisi se, että me itse joutuisimme kustantamaan kaiken ja taistelemaan asiasta vuosikaudet oikeudessa, eikä ratkaisua siltikään löytyisi. Annoimme asian olla. Vittu sentään, on muutakin tekemistä, kun alkaa tappelemaan kusipäisten naapurien kanssa. Lopputulos: jos kukaan ei nähnyt sinun kolhivan toista autoa, voit huoletta parkkeerata autosi vaikka uhrin auton viereen, mutta sinua ei siltikään voida syyttää, ellei joku ole nähnyt sitä, että kolhaisit toisen autoa.
Sanoin ensimmäisen kerran rikosilmoitusta "tehdessäni", että näinköhän raiskattujakin kohdellaan. Sanotaan vaan, että "mene selvittämään asia raiskaajan kanssa, kerta hän on naapurisi. Puhumalla asiat voi selvitä ja tekijä myöntää tekemänsä 'vahingon'". Hetkeä myöhemmin uutisoitiin siitä, miten raiskattuja ei kohdella poliisissa kunnolla. Voin kuvitella, miten vaikeaa se rikosilmoituksen tekeminen on muutenkin. Jospa setä toimistopoliisin pitäisi itse kokea kaikki ensin, ennen kuin hän oppii kohtelemaan rikosten uhreja kunnolla.
Samana päivänä, kun kohtaaminen naapureiden kanssa tapahtui, löysin yhden kesyrotistani huonovointisena. Kuolemaa se parka teki. Oli jo kaksi päivää aiemmin ollut tarkoituksena lopettaa isäni kanssa rotat, joista 2 pärski ja yhdellä oli kasvain. Isäni jouduttua sairaalaan homma venyi. Jouduin sitten itse lopettamaan rottani. Tehkääpä itse perässä saatana. Rotta ämpäriin, kansi kiinni ja hiilidioksidia perään. Sitten kaikki kolme rottaa haudan lepoon. Ei kuulkaa ollut kovin mukavaa hommaa.
Äitini auton puskuri on siis paskana. Omassa autossani alkoikin sitten vuotaa tankki. Menen tankkaamaan, niin osa bensoista valuu harakoille. Vetäkääpä siitä jotain huumoria. Siellä Neiti Nega tankkaa perse pystyssä autoaan yrittäen kurkkia samalla, ettei bensaa roiskuisi kovin pahasti asvaltille (jos tankkaa hitaasti ja nätisti, bensaa ei valu hukkaan niin paljoa). Sitä ennen joudun avaamaan bensatankin luukun niin, että toinen jalka pitelee etupenkin alla olevaa avausnappia ylhäällä ja samaan aikaan kädellä kurotan luukulle saadakseni sen auki. Mopopojat nimittäin pistivät luukun paskaksi, eikä se enää aukea, ellei avausvipu ole ylhäällä samalla kun luukun avaa.
Tätä ennen olin ajamassa pitkästä aikaa treenaamaan koirani kanssa. Olin liikkeellä äitini autolla. No, varotusvalot alkaa välkkyä kuin discovalot. Vitutus nousee huippuunsa. Uskallan ajaa tasan viisi metriä, juuri sen verran siis, että saan autoni penkkaan. Armoton vitutus ja soittoa joka suuntaan. Eikä kukaan voi vastata! Auton ohjekirja on jossain hevonperseessä ja itse vanhan auton omistajana en ymmärrä moisista varotusmerkeistä yhtään mitään. No, arvelin, että kyse on öljystä, jota auto on vuotanut pitkin parkkipaikkoja jo pitkään. Päivää aiemmin öljyä oli lisätty melkein koko kanisterin verran, mutta yllättäen ne kaikki on valuneet maahan. Puoli tuntia myöhemmin sain paikalle apua, mutta vitutuskäyrä oli jo niin korkealla, että teki mieli ajaa ojaan koko paska. Tai mereen.
Nyt sunnuntaina sitten mies sairastui todennäköisesti sikalentsuun. Röh röh. Pitikö senkin juuri nyt iskeä. Ja taas saadaan mennä edes takaisin päivystykseen, kotiin ja takaisin päivystykseen. Kukaan ei tiedä, mitä oikeasti pitäisi tehdä, kun armeijakyydin lähtöön oli enää parisen tuntia aikaa. Sairaalan toiminta alkaa todella ottaa pannuun. Lopulta tuloksena kaksi päivää matkustuskieltoa ja tämän jälkeen takaisin armeijan harmaisiin. Nyt odotan, että sikalentsu iskee itselleni. Ja sen se varmasti tekee. Arvatkaapa miksi? NO, TÄMÄ JAKSO ON TÄYNNÄ KIELIÄ KOULUSSA. EIKÄ SE KORKEAKOULUOPISKELU TARKOITA, ETTEIKÖ OLISI LÄSNÖOLOPAKKOA PERKELE.
Olin jo viime viikon poissa koulusta isäni takia ja toiseksi juurihampaani leikattiin pois viime tiistaina. Vittu vieköön soittivat aamulla, että "TULEPAS NIIN LEIKATAAN HAMMAS POIS. OLISI TÄSSÄ YKSI PERUTTU AIKA VAPAANA". SELEVÄ JUTTU. Meikäpä lähti sitten täysin suunnittelematta ja ennalta arvaamatta hammasoperoitavaksi. Onneksi se saatanan operaatio oli helppo. Vitutti vaan se verenvuoto suusta. Tuli paha olo ja kaikkea. YÖRGH.
No mutta. Loppu hyvin ja kaikki perseelleen. Vaan ei ihan: kävin tänään mummoni luona puusaunassa. Ihan oikea puusauna. Jumalauta että teki hyvää.
Nyt odottamaan uutta paskasadetta.
PS. Vetäkää vittu päähänne ja viheltäkää saatana, te jotka kitisee turhista asioista perkele. Tässä vähän oli esimerkkiä, miten vituiksi asiat oikiasti voi mennä. Että turha ruikuttaa, jos kynsi menee katki.
